Kapitel 4. NAARTUERSITTARNERIT Naartuersittartut 2002- mi 821- iniit 2003- mi 869-inut amerleriarsimapput. Taamaalilluni naartuersittartut 15-49-nik ukiullit 1000-inngorlugit amerlassusaat 60,7-iuvoq. Ukiuni kingullerni 15- ini naartuersittarnerit amerlassusaat taamaaginnangajassimavoq aamma erninernut naleqqiullugit. Takukkit titartagaq 5 aamma tabel 14. Tabel 14- imi takutinneqarput peqqinnissaqarfinni ataasiakkaani naartuersittarnerit. Tupaallannanngitsumik Nuummi amerleriarsimapput, tassani inuusuttorpassuit ilinniartuummata. Pitsaasutut isigi-sariaqarpoq Maniitsumi annertuumik appariarsimammata, tassanimi peqqinnissaqarfimmi naartunaveersaartitsinermik annertuumik suliniuteqartoqalersimammat, aammalu atuarfiit ilinniarfiillu ilanngullugit. Taama suliniuteqarneq Maniitsumi Peqqinnissaqarfiup nutaarsiassaqartitsiviani ersarinnerusumik allaatigineqarsimavoq. Kalaallit Nunaanni naartuersittarnerit agguaqatigiissillugit 2,3- mut naatsorsorneqarsimavoq. Tamannalu isumaqarpoq arnaq naartulersinnaanermi nalaani 15- it 49-llu akornanni ukioqarluni agguaqatigiissillugu 2,3-riarluni naartuersittartoq, kisitsit 2002- mut naleqqiullugu annertuseriarsimalluni. Kisitsit taanna silarsuarmut tamarmut naleqqiullugu annertoqaaq, Danmarkimi 0,43-uuvoq Savalimmiuni 0,16- iulluni Sverigimilu 0,59- iulluni. Peqqinnissakkut Nakkutilliisoqarfiup aammaarluni ukioq-manna naartuersittarnermut inatsisip tunngaviusup nalilersoqqinnissaa pisariaqarsoraa, aammalu inuiaqatigiit peqqinnerulernissamut, pinaveersaartitsinermut nakorssaasarnermullu suliniutaasa nalilersoqqinneqarnissaat naartuersittarnermut tunngatillugu.
Naartuersittarnerit 1998 - 2003 / Provokerede aborter / Legal abortions. Uk.agg./Abortrate pr. 1.000 i
katillugit/antal/number
aldersgrp./Rate per 1.000 different agegroups
300 250 200 150 100 50 0 12-13
14-15
16-17
18-19
20-24
25-29
30-34
35-39
40-44
ukiut/år/year 1998
1999
2000
Figur 5
17
2001
2002
2003
45-49
Naartuersinn.agg./Abort rate/Abortion rate 1976-2003 per 1.000 arnat/kvinder/female 15-49 år/year 70 60
rate pr. år/year
50 40 30 20 10 0 1976-80
1981-85
1986-90
1991-95
1996-2000
2001
2002
2003
ukiut/år/year
Figur 6
katillugit/antal/number per
Naartuersinn./Provokerede aborter 1986 - 2003 /Legal abortions 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0
224
647
24 1986-90
267
220
228
232
584
554
563
596
39
31
38
31
41
1991-95
1996-2000
2001
2002
2003
172 686
ukiut/år/year < 16 år
16-29 år
Figur 7
18
30-49 år
Naartuersissimasut ukiunut ukiuinullu agguataarlugit Abortus provocatus fordelt på aldersgrupper Legal abortions notified in age groups
Tabel/ Table 13
Ukiut/ Amerlassusaat /Antal / Number Aldersgruppe/ 1999 2000 2001 2002 2003 Age group
Rate pr. 1.000 kvinder i aldersgruppen/ Rate per1.000 females in age group 1999 2000 2001 2002 2003
12-13 år
2
0
0
2
2
2,2
0
0
1,9
1,9
14-15 år
20
18
38
29
39
24,8
20,8
41,7
31,8
102,9
16-17 år
74
69
100
74
77
102,4
97,2
142,5
100,8
144,9
18-19 år
110
119
91
118
114
146,9
155,8
112,2
148,2
148,5
20-24 år
192
274
224
246
262
125,1
167,5
136,2
141,9
93,3
25-29 år
166
148
139
125
143
90,1
92,6
89,9
81,5
52,4
30-34 år
168
194
126
114
113
57,3
71,3
49,5
50,2
31,3
35-39 år
86
101
80
80
88
33,1
36,8
29,0
28,6
12,7
40-44 år
24
18
13
33
29
12,7
9,0
6,2
14,8
1,2
45-49 år
0
3
1
1
2
-
1,9
0,6
0,6
-
Katill. / Total
842
944
812
822
869
*59,5
*66,7
*55,5
*57,7
*60,7
* Rate pr. 1.000 kvinder er udregnet på basis det samlede antal aborter fordelt på antallet af 15-49 årige hvert år. * Rate per 1.000 females are calculate on the basis of total collected abortions notified on 15-49 yars for every year.
Naartuersissimasut peqqinnissaqarfinnut agguataarlugit Abortus provocatus fordelt på lægedistrikter Legal abortions notified on districts 2002 2003 2002 2003 Peqqinnissaqarfik/ Peqqinnissaqarfik/ Kat./ Kat./ Kat./ Kat./ Distrikt / District Rate Rate Distrikt / District Rate Rate Num. Num. Num. Num. Tabel/ Table 14
Nanortalik
29
49,7
44
78,1 Ilulissat
80
63,5
89
70,1
Qaqortoq
58
67,4
49
55,3 Qeqertarsuaq
8
32,5
26
107,0
Narsaq
28
57,5
27
56,0 Uummannaq
45
71,4
45
74,0
Paamiut
28
62,4
26
57,2 Upernavik
31
46,2
38
56,8
Nuuk
193
48,5
225
55,7 Qaanaaq
16
81,6
9
45,7
Maniitsoq
55
62,5
35
39,8 Ammassalik
46
61,0
61
80,1
Sisimiut
86
57,0
75
49,0 Ittoqqortoormiit
6
41,8
6
42,4
Aasiaat
94
108,0
93
822
57,7
869
60,7
Qasigiannguit
19
57,1
21
109,9 Katillugit I alt / Total 64,0
19
” Peqqissimisoornermi issartagaq” Emergency contraception – Postcoital antikonception
Peqqinnissakkut Nakkutilliisoqarfiup september 2003-mi siunnersuutigaa peqqissimisoornermi ii-sartakkat Kalaallit Nunaanni pisiniarfinni pisiarineqarsinaalernissaat. Siunertaavoq naartuersittarnerit, arnanut avaanngunartumik kinguneqarsinnaasartut “amerlavallaartut” ilaasa pinngitsoortinneqartalernissaat. Tamanna peqatigalugu annerusumik naartulernissamik pinngitsoortitsinissamut paasisitsiniaanissaq, arnanut qulangiisimanninneq peerniarlugu aammalu peqqissimisoornermi iisartakkanik pissarsisinnaanissaq oqilisaanniarlugu. Ullumikkut peqqissimisoornermi iisartakkat peqqinnissaqarfimmut saaffiginninnikkut qinnutigalugit pissarsiarineqarsinnaapput. Sumiiffiit ilaanni arnaq nakorsamit misissorneqaqqaarluni pissarsisinnaasarpoq, allani nakorsap allagartaliineratigut, aammalu allani peqqinnissakkut ikiortinit tunniunneqarsinnaasarlutik kinguaassiuutitigut nappaateqarsinnaanermut misissortinnissaq periarfissiissut igalugu. Peqqissimisoornermi iisartakkat hormoninik akoqarput – progesterone- inik – arnap aaqalernerani timimi pinngortartut, hormonilu taanna amma p-pille- niippoq. Kalaallit Nunaanni peqqissimisoornermi iisartakkat Norlevo- mik taaguutillit ataaseq 750 g-iusoq poortami marlunnik imallimmi atoriaannaat pigineqarput. Siunnersuutigineqarpoq i sartakkat ataatsikkut imaluunniit 12 tiimit allortarlugit iineqartassasut, illersuuteqarani imaluunniit illersuutip “katattoornerata” kingorna atoqateqareernerup kingorna ullut tallimat iluanni. Taamaaliornikkut naartulernissaraluaq 95% angullugu pinngitsoortinneqarsinnaavoq! Tamanna pissuteqarpoq hormon- init sakkortuumik sunnertinneq, tassa mannissaq inerittussanngortoq nippussinnaajunnaartinneqartarmat. Aaqarneq nalinginnaasumik piffissami takkuttarpoq tamannaluunniit missiliorlugu (takkunnissaata iluani ullut pingasut iluanni). Nalinginnaasuuvoq merianngunermik kingunerlulertitsisinnaanera. Kingunerluutit ajornerusut naammattoorneqarsimanngillat, atorneranilu (soorlu kukkusumik imaluunniit kingusinaarluni) kinguaassamut ajoqutaasinnaanera malugineqarsimanngilaq. Paarisap kissaatiginngisamik naartulernissaq pinngitsoortinniarlugu paasisitsiniutaanni peqqissimisoornermi issartagaq ilaavoq. Paarisa kalaallisut pitsaasumik paasisitsiniuteqarpoq. Kalaallit Nunaanni kinguaassiuutitigut nappaateqarfioqisumi pingaartuuvoq sukumiisumik paasisitsiniaanissaq aammalu tunillatsissimasinnaanermut misissortinnissaq. Tunniussisinnaanissamut allannguutissaq siunnersuutigineqarpoq peqqinnissaqarfimmi sulisunit – aamma nakorsamit misissorneqaqqaanngikkaluarluni – iisartagaq toqqaannartumik tunniunneqartalissasoq. Aamma tunniussineq pinaveersaartitsinertut ilitsersuinertullu pisariaqarpoq, atorasuaasariaqalernissaq SIOQQULLUGU. Siunnersuutigineqarpoq oqaluussilluni atuisumut paasissutissiinissaq taamaalilluni apeqquteqarnissaq pitsaanerusumillu ilitsersuinissaq siunertaralugu. Paarisap allagaatai atorneqarsinnaapput! Kingunerluutaasinnaassusii annikitsuararsuummata atornissaallu ajornaallisarniarlugu pisiniarfinni pisiarineqartalernissaa siunnersuutigineqarpoq, taamaattorli tunniussiviusinnaasut
20
ataasiakkaat akuersissuteqalernissaat utaqqimaaqqaartariaqarpoq. Peqqissimissoornermi iisartagaq internet-tikkut piniarneqarsinnaavoq. Inassutigineqarpoq nalinginnaasumik naartunaveersaartitsiniarneq, p-pillet allalluunniit atorlugit aallartinneqassasoq peqqissimisoornermi iisartakkat tunniunneqarnerat peqatigalugu, taamaalilluni aaqalernissap tulliuttup pinnginnerani atoqatigiinnerup kingorna naartulernissaq pinngitsoortinniarlugu. Peqqinnissakkut Nakkutilliisoqarfiup ukioq ilivitsup qaangiunneratigut paasivaa Kalaallit Nunaanni tamani assigiissumik ajornanngitsumillu peqqissimisoornermi iisartakkat pissarsiarineqartalernissaat suli atuutilinngitsoq. Ileqquusut allanngortinnissaannut ilisimasat saniatigut aamma piumassuseqarnissaq piumasaqaataapput. Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfiup pisussaassuseraa kissaatiginngisamik naartu- lersarnerit pinngitsoortinnissaat pingaarnerutissallugu. Maniitsumi peqqissimisoornermi iisartakkap inuusuttunit atorneqarnissaanut annertuumik ilinniartitsineqarpoq, tamannalu malittarineqarluni, neriuutiginarporlu naartuersittarnerit ikilisinneqarnerannik kinguneqarumaartoq.
21
